Ohjelmointikielten lyhyt historia – miten tietokoneohjelmamme syntyvät?

0
374
Ohjelmointikielten lyhyt historia – miten tietokoneohjelmamme syntyvät?

Tietokoneohjelmistot ovat nykyään osa meidän arkipäiväämme. Kun avaat tietokoneen, sinulla saattaa olla yhdenaikaisesti käynnissä useita eri ohjelmistoja. Toisella näytöllä löytyy tekstinkäsittelyohjelma, toisella voi olla auki vaikkapa jonkinlainen pörssinseurantaohjelmisto. Siitä seuraat, miten päivän pörssikurssit ovat kehittyneet.

Ohjelmistot ovat siis isossa roolissa päivittäisessä elämissämme, kun käynnistämme älylaitteemme tai tietokoneemme. Teimmepä mitä vain, siihen liittyy enemmän tai vähemmän ohjelmistoja, jotka auttavat kulloisenkin tehtävän suorittamisessa.

Kuinka usein kuitenkaan tulemme ajatelleeksi, mistä nämä kaikki ohjelmistot tulevat? On selvää, että ohjelmistolla on aina jokin tarjoaja, joka tarjoaa sitä ihmisten käyttöön joko korvausta vastaan tai maksutta. Ohjelmistot syntyvät erilaisilla koodikielillä, joita historia tuntee useita erilaisia. Tässä artikkelissa käsittelemme lyhyesti ohjelmointikielen historian eri vaiheita.

Esimerkiksi virustorjuntaohjelmat, kuten avast-antivirus.fi, ovat kirjoitettu ohjelmointikielillä.

Ohjelmointikielet syntyvät

Ohjelmoinnin kehittyminen kohti nykyisenä tunnettua ohjelmointia alkoi vuonna 1957 julkaistusta FORTRAN-kielestä. FORTRAN kehitettiin kääntämään erilaisia matemaattisia lausekkeita konekielelle. Samoihin aikoihin julkaistut ALGOL ja LISP jatkoivat koodikielten kehittymistä eteenpäin. LISP oli käytännössä esiaste moderneille koodikielille, jolla pystyi tekemään muun muassa rekursioita ja ehtolausekkeita.

Kuulostanee melko uskomattomalta, mutta myös liike-elämästä tunnettu COBOL syntyi jo vuonna 1959, ja sen ensimmäinen virallinen versio julkaistiin 1960. Toki COBOL otti tietokoneiden ja ohjelmointikielien kehityksen mukana itsekin isoja askeleita eteenpäin, mutta sen juuret ulottuvat jo hyvin kauas. COBOL oli käytössä erityisesti viime vuosituhannen loppupuolella ahkerasti, ja siihen pohjautuvia ohjelmia on olemassa vielä tänäkin päivänä, vaikka sen aktiivinen käyttö on lakannut.

ALGOL luo juuret C-kielille

1960-luvulla ohjelmointikieliä hallitsi ALGOL, joka oli suosituin erityisesti Euroopan alueella. Samoihin aikoihin julkaistiin myös BASIC, joka oli helppokäyttöisyytensä vuoksi äärimmäisen suosittu pitkän aikaa. BASIC oli ensimmäinen ohjelmointikieli, josta kiinnostuivat myös alan ulkopuoliset tahot hieman enemmän, koska sen rakenne oli hyvin yksinkertainen.

ALGOL antoi inspiraatiota myöhemmin julkaistulle Pascalille ja C-kielille. Pascalin kehitys alkoi 1960-luvun lopulla, mutta se saavutti suurimman suosionsa vasta 1990-luvun aikana.

C-kieli kehittyy

C-kielen historia alkoi jo 1970-luvun alulla, joka nousi hiljalleen suureen suosioon alalla. 1980-luvun alkupuolella syntyi C++, joka oli pitkään käytössä eri tarkoituksessa ja monelle varmasti ainakin nimeltä tuttu. Esimerkiksi Microsoft otti ensimmäisten joukossa C-kääntäjän käyttöön omissa mikrotietokoneissaan.

Tämä oli myös yksi taitekohta. Ennen koodin kääntäminen konekielille maksimaalisen tehokkaasti oli ollut hyvän koodikielen mittari, mutta yleistynyt olioiden käyttö ohjelmoinnissa oli lisääntynyt 1990-luvulle tultaessa. Näissä tärkeää oli nimenomaan niiden uudelleenkäytettävyys.

Ohjelmointikielet nykyään

Uuteen aikaan tultaessa Python on noussut suosituimmaksi ohjelmointikieleksi. Pythonin yksinkertaisuus tekee siitä niin suosituin kuin se on, ja yleisesti sitä suositellaankin ohjelmointikieleksi erityisesti aloittelijoille. Pythonilla rakentuvat helposti pienet peliprojektit, robottien ohjaamiseen, matalankynnyksen tekoälyn opettamiseen ja tilastojen analysointiin.

Nykyään lähes joka paikassa törmää myös Javaan, joka on erittäin suosittu ohjelmointikieli. Python on kenties yksinkertaisempi, mutta Java on käytetyimpiä. Java on tehokas ja monipuolinen kieli, joka soveltuu hyvin moniin erilaisiin tarkoituksiin. Javaa käytetään esimerkiksi pelien ohjelmointiin. Javan historia juontaa juurensa 1990-luvulle.

Ohjelmointikielien tulevaisuus

Ohjelmointikielien historia on oikukas, eikä ole myöskään sen helpompaa ennustaa, millaiselta niiden tulevaisuus näyttää. On nimittäin täysin mahdollista, että yleisin ja käytetyin ohjelmointikieli on jo muutaman vuoden päästä jokin uusi kieli, joita me emme vielä tunne, vaikka se epätodennäköistä olisikin.

Mikä tahansa voi olla suunta, kuten myös esimerkiksi VPN-palveluissa, jotka liittyvät koneen suojaamiseen tietoverkossa ollessasi. Kannattaa katsoa lisätietoja aiheesta verkosta esimerkiksi tästä ilmainenvpn.fi.